Olen saanut puutarhan kukkimaan! Minä sitten rakastan tulppaaneja, niitä pitää saada lisää!

Vanhassa talossa et ole koskaan yksin -ampiaisia on jo sisältä saanut tappaa, sokerimuurahaisista ei pääse pommillakaan eroon, lentomuurahaiset vie järjen, hämähäkit ei katoa vaikka kuinka niitä ja niiden verkkoja imuroi pois... Onneksi sentään pihalla on mukaviakin kavereita. Rohkeita sisiliskoja jotka rakastavat kivikkopuutarhani lämpöä. Niitä saa kuvata läheltä, silittää ja viihtyvät kädessäkin kun ne on koiren suilta pelastanut.

Uutta kukkapenkkiä olen kaivanut. Tänään kaivoin taas lisää. (Nyt on jo oikeassa koossa toisin kuin kuvassa) Enää pitäisi kaivaa syvältä asti hiesu ja savi pois, kitkeä rikkajuuret siitä pois, laittaa pohjalle lantaa ja olkia ja sitten vanha maa päälle ja sen päälle vielä uusi multa ni hyvä tulee. Kukkia on jo jonkin verran odottamassa, pitäisi saada jo multaan kun kuivaavat tuossa rappusilla oottaessa.

Jotta saisi sisältä herneet ja tuoksuherneet pihalle rakentelin jämälaudoista laatikon niille. Prosessi on tässä kesken ja koska reunat ovat osittain moottorisahalla leikatut en taida edes lopputulosta näyttää. Muuten on siisti paitti ne kulmat :D  En jaksanut tuolla käsisahalla kihnuuttaa enää. Vanha ikkuna odottaa että tekisin sillekin oman laatikon ja laittaisin tomaatit sinne kasvamaan.