Kiitokset paranemisista, toimivia ovat olleet kun alkaa jo olo helpottaa. Aina vähän kerrassaan jaksanut piha- ja kotihommia tehdä. Välillä käyty koirien kanssa vähän metsässä kävelemässä myös. On se hassua että ennen en löytänyt sieniä vaikka tuntikausia metsiä kiertelin ja nyt kun käy vähän metsän laidassa kääntymässä niin väintään se kaksi tattia on tarttunut mukaan toukattomia ja täydellisiä (kun en tiedä missä vaiheessa niitä ei enää kannata kerätä niin otan vain hyviä). Joko oma silmä on kehittynyt tai sitten tuo on TODELLA hyvä tattimetsä. Ainakin sienestäjiä on riittänyt, ei oikein voi pentuja ilman valvontaa pitää vapaana pihalla kun ryntäävät auton alle. Se paha puoli tuossa peltotiessä on kun menee ihan pihan vieritse. Nyt on sitten metsästäjiä kulkenut ajokoirineen ja sekös saa erityisesti Tupin ihan sekaisin. Että muita koiria HÄNEN reviirillään! Sitten sitä haukutaan ja ulvotaan itsensä läkähdyksiin asti.


Tuppi pellolla niin tarkkaavaisena.

 


Leikit on vauhdikkaita. Ja niistä on NIIN vaikea saada hyvää kuvaa.

 


Vanha juomapullo on näiden mielestä yksi parhaista leluista. Rora on aina kuin maailmanomistaja kun saa pullon itselleen.